On toistaiseksi ollut aika tapahtumarikas viikonloppu. Perjantaina lähdin töiden jälkeen Helsinkiin juhliin ja tapaamaan kavereita. Oli hauskaa ja oikein mukava nähdä joitakin ihmisiä pitkästä aikaa ja joitakin vähän vähemmän pitkästä aikaa. Eilen sitten tulin takaisin Kotkaan kohtalaisen väsyneenä, mutta onnellisena.
Noh, tänä aamuna nousin uusin voimin uuteen päivään ja kuinkas kävikään. Heti ensimmäiseksi kaadoin kiehuvat teevedet reisille. Unenrippeet katosi silmistä siinä vaiheessa aika ripeästi. Noin tunnin kylmähoidon ja tuskaisten hetkien jälkeen tilanne ei näyttänyt edelleenkään kovin iloiselta, toisessa jalassa koko etu- ja sivureisi punaisena + noin kahden kämmenen kokoisella alueella rakkuloita. Toisen jalan osalta alkoi näyttää vähän paremmalta. Soitin sitten sairaanhoidon päivystykseen ja sieltä neuvottiin, että apteekista pitäisi käydä hakemassa apua. Lähdin yhdentoista maissa apteekkireissulle, kun se sairaanhoitaja sanoi, että apteekki aukeaisi kymmeneltä. Bonuksena tilanteeseen Kotkassa on vielä ulkoiluharrastusten kannalta melkoisen ikävä ilma...märkää lunta tupruttaa taivaan täydeltä ja tuulee. Ja eihän se apteekki auennutkaan kymmeneltä vaan klo 12, joten tulin sitten pitelemään ilmoja työpaikalle ja kirjoittamaan blogiin...Ei mene siis hukkaan tämäkään aika elämässä :)
Johtopäätökset: aina sattuu ja tapahtuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voi itku, toivottavasti sait lopulta hoitoa jalkoihin. Taisivat kuitenkin palaa ihan kunnolla.
Lähetä kommentti