...kylmästi. Tämä seikka muistui tänään raa'alla tavalla mieleeni, kun tulin takaisin Kotkaan sisämaan lempeämpien sääolojen ulottuvilta. Olin nimittäin viikonlopun Joensuussa ja matkan tarkoituksena oli mm. ristiäisiin osallistuminen. Minusta tuli ristittävän lapsen pakanakummi! Lapsi kyllä ristittiin ihan perinteisin menoin, mutta kun en pääse kummiksi kirkonkirjoihin. Vaadinkin täten tasapainon vuoksi jokaiselle lapselle lakisääteisen § pakanakummin.
Samalla tuli vietettyä isänpäivät, joita isä juhli vaihtamalla autooni talvirenkaat ja öljyt sekä pesemällä auton. Että onneksi olkoon vaan isälle. Veli ja veljen vaimokin olivat lauantaina lähteneet Kuopiosta tien päälle, joten tulipa nähtyä vielä niitäkin sitten. Kertakaikkisen tehokas reissu siis.
Olen tällä hetkellä lukuharrastuksen kanssa vähän hätää kärsimässä, kun olin varannut kirjastosta kolme kirjaa (Juha Itkonen: Kohti, Norman Mailer: Adolfin linna, Antti Tuuri: Kylmien kyytimies) ja nyt ne tuli kaikki yhtä aikaa. Notta mitenköhän ehdin lukea ne, kun viikon päästä pitäisi palauttaa ympäristötieteen kurssin essee (jota en ole aloittanut). Ja ensi viikolla töissäkin on deadline odottamassa. Ressiä pukkaa.
2 kommenttia:
Kamala stressi. ;-)
Miten on muuten opinnot sujuneet? Onko kiinnostavaa juttua?
Joo on ollut ihan mielenkiintoista, mutta aika turhauttavaa toisaalta. Se on nimittäin ainakin tullut opittua, että ympäristöongelmat on tosi monimutkaisia ja täydellisiä ratkaisuja ei ole. Suosittelen muuten aiheeseen liittyen Risto Isomäen blogia, sua saattaisi varmaan kiinnostaa... http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/aihe/pallo-hukassa/
Lähetä kommentti